Olen ehdottomasti ilta- ja yöihminen.

Se ei ole oikein eduksi, kun muu maailma nukkuu öisin, mutta toisaalta silloin saa hiippailla outouksiensa kanssa ihan rauhassa. Alkukesästä kuljeskelin metsässä, ei ollut hyttysiä vielä kiusana.

Tämä kevättalvi on ollut kiireinen.

Ajatuksemme verkkaisemmasta elämästä lypsikkien jälkeen ei aivan toteutunut. Mutta unelmia kohti mennään, ja nyt onkin menty sellaisella tohinalla, että perässä ei meinaa pysyä.

Aurinko paistaa ja lumet sulaa kohisten.

Sydäntalvi on opeteltu yhteiseloa näiden mammojen kanssa, ja ehkäpä se pikkuhiljaa alkaa sujua.