Muumuu siellä ja Määmää täällä

Tuli Tylleröstä niin vinha kuva kevätmyrskyssä, että oli pakko julkaista se tänne. Tässäpä näkyykin sitten kunnolla silmät, tai siis silmä, jotka yleensä on otstukan peitossa.

Kevät tosiaan on jo kovinkin pitkällä ja on päästu nauttimaan jo todella lämpimistäkin päivistä. Nyt vaan taas on ollut viileämpää, mutta täytyy muistaa, että edelleen on huhtikuu.

Lampaat on keritty, hieman viime tingassa, mutta ei silti liian myöhään. Kerinnöissä meni pääsiäisviikko ja seuraavana tiistaina syntyikin ensimmäinen karitsa.

Ostetiin kevättalvella meille tällainen käsittelypukki ja minä ainakin oon niin häpi, häpi, häpi! Tämä säästää keritsijän selkää (ellei osaa sitten keriä istuviltaan) ja muukin käsittely sujuu aika näppärästi. Keritsimen kammessa isäntä itte! Itse asiassa taitaa leikata tässä vaiheessa jo sorkkia.

Poikimiset on ehtineet jo suurin piirtein puoleen väliin. Pääsääntöisesti ne on sujuneet ihan ongelmitta. Hieman joutui yhtä vasikkaa auttaa maailmaan, se kun oli oman elämänsä SuperMan ja tuli toinen sorkka ojossa tämänpuoleiseen.

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Kirsi Ylitalo piipahti meillä tekemässä ProAgrian tiedotuslehteen jutun minusta. Vähän aluksi kyllä jännitti. Enemmän kyllä jutunteko ja lehti juttu, kuin Kirsi. Kun jossain vaiheessa muisteltiin, että ollaanhan me hetken aikaa lapsina oltu Pörriäisessä yhdessä. Pörriäinen oli sellainen kiertävä päiväkoti, jossa maaseudun lapset saivat olla muutaman päivän viikossa päivähoidossa. Olihan siinä varmaan jotakin eskarin tapaistakin, jossa sitten sai harjoitella tulevia koulujuttuja.

Kirsi tuli jutun tekoon itse asiassa sen vuoksi, että minut valittiin maa- ja kotitalousnaisten Keski-Pohjanmaan piirikeskuksen johtokuntaan. Tässä vaiheessa ainakin sormet aivan syyhyää, kun olen päässyt mukaan toimintaan.

Linkistä pääset lukemaan lehden. Juttu löytyy takasivulta.

Beibit pötköttelee kevätauringossa